Vertaisoppiminen ryhmätoiminnassa

Vertaistoiminta

  • Vertaistoiminnassa olemme aina yhtä aikaa antamassa ja saamassa.
  • Parhaimmillaan vertaisuus tukee mielikuvituksen, luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittymistä.
  • Vertaisryhmä antaa tilaisuuden kohdata muita samasta asiasta kiinnostuneita, kehittää tietoja, taitoja ja kokemuksia tai saada vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta.

Vertaisryhmä

  • Vertaisopintoryhmällä voi olla monta nimeä: voidaan puhua myös esim. opintokerhosta tai –piiristä.
  • Vertaisryhmän jäsen on aina osallinen ryhmän toimintaan ja ilmapiiriin. Vertaisoppijana hän antaa oman panoksensa yhteiseen työskentelyyn ja saa kaikkien muiden ryhmän jäsenten tuen oman oppimisensa kehittymiseen.
  • Hyvä ryhmähenki ja laadukas oppiminen kulkevat vertaisopintoryhmässä käsi kädessä ja luovat keskinäisen positiivisen ”kierteen”.

Hyvän vertaisopintoryhmän tunnusmerkkejä:

  • Avoimuus
  • Yhteisten pelisääntöjen luominen
  • Erilaisuuden sietäminen
  • Hyväksyntä ja jokaisen huomioiminen
  • Joustavuus
  • Vuorovaikutus
  • Halu saada jotain aikaan -> yhteiset tavoitteet!

Vertaisoppiminen

  • Kun vähintään kaksi ihmistä opiskelee jotain asiaa yhdessä niin, että he ovat keskenään samanarvoisia eli vertaisia, kyse on vertaisoppimisesta.
  • Vertaisten välinen oppiminen on luonteeltaan ongelmakeskeistä. Ongelman ratkaisuksi tuotetaan yhteistä tietoa, joka keskustelun kautta yhdistää osallistujien omia kokemuksia ja teoriaa.
  • Vertaisoppiminen on luonteeltaan myös sosiaalista (vrt. vertaisoppiminen vaatii aina useamman henkilön). Se on pohdiskelevaa ja taaksepäin katsovaa.
  • Vertaistoiminnassa voidaan jakaa ”valmista” tietoa, mutta iso osa tiedosta on kokemusperäistä.
  • Vertaisoppimisen muotoja ovat vertaisohjaus ja yhteistoiminnallisuuteen perustuva opiskelu.

Vertaisoppimmisen edut

  • Positiiviset kokemukset lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta kaltaisten joukossa ja parhaimmillaan suvaitsevaisuutta toisenlaisia kohtaan.
  • Vertaisopintoryhmässä ihminen voi olla mukana omana itsenään ja koko persoonallaan.
  • Oppimista tapahtuu ryhmän tuoman haasteen myötä enemmän kuin yksin ollessa, ja ryhmä myös auttaa oppijaa ylittämään itsensä.
  • Usein opittavasta asiasta tulee käytännön esimerkkejä, jotka kiinnittävät sen konkretiaan. Tämä auttaa muistamaan asian paremmin.
  • Vertaisryhmässä asia esitetään selkeästi ja vältetään tieteellisempää kieltä.
  • Yhteinen jakaminen auttaa kaikkia ryhmän jäseniä oppimaan lisää asiasta.

Vertaisoppimisen menetelmiä

  • Vapaa tai ohjattu keskustelu
  • Kysymysten esittäminen
  • Mallioppiminen (esim. käsityöryhmässä vetäjä näyttää ensin ja muut tekevät perässä)
  • Keskinäinen ohjaaminen
  • Työvaiheen selittäminen
  • Alustus
  • Yhdessä tekeminen niin, että joko kaikki tekevät samaa asiaa yhtäaikaisesti tai niin, että osa seuraa toisten tekemistä
  • Opiskelumateriaaliin tutustuminen yksin tai ryhmässä
  • retki

Lähde: Marion Fields ja Susanna Plathan (toim): Tietoa, taitoa ja hyvää fiilistä – vertaisoppimisen taustaa ja kokemuksia järjestötoiminnassa. OK-opintokeskus.